i won't run, i won't hide from this

52.4

yay. Tässä on nyt kolme päivää, joina saan syödä vähän enemmän, mut perjantaina paastoan. Sitten on viikonloppu ja maanantaina paasto, tiistaina saan syödä jonkun verran ja keskiviikkona paasto. Jos toi keskiviikko nyt ei onnistu, kun täällä on vaikka ketä, ja varsinkin mun mummu on kauhee ruuan tuputtaja, kuorii hedelmiä, kysymättä haluanko, ja sit vaan tuo sen nenän eteen ja sanoo syö. Yleensä kyl sanon vaan että en halua, niin se syö sen ite, mut joskus se sit tuputtaa sitä niin kauan että syö. Meni hieman ohi aiheen, mut siis keskiviikko ja tiistai sit vaihtaa paikkaa, jos näyttää ettei se onnistu.

Tänään oon syönyt aamulla mandariinin ja koulun jälkeen tein ittelleni salaatin(180kcal). Yhteensä siis 209kcal. Vielä varmaan ennen kuutta syön mandariinin, jos on pakko siis. Kulutettuna on 122kcal, eli miinustettuna oon syönyt 77kcal.

Luin koulussa heroiinipäiväkirjaa kun siitä piti tehdä esitelmä, ja siellä oli selitetty mitä tarkoittaa kokaaini, heroiini, riippuvuus, alkoholi jne. Aloin lukemaan sitä riippuuvus kohtaa, ja tajusin että tää on vähän ku riippuvuus.

Termi riippuvuus kuvastaa kroonista käyttäytymismallia, joka jatkuu riippumatta suorista tai epäsuorista epätoivotuista seurauksista. On hyvin yleistä, että addikti ilmaisee halunsa lopettaa, mutta huomaa ettei kykene siihen. Riippuvuuteen kuuluu usein voimakas halu saada lisää huumetta tai jatkaa tiettyä käytöstä.

Oon monta kertaa miettiny öisin sitä, kuinka mä voisin elää onnellisena ilman mitään kamppailua syömisen kanssa, miten olis niin helppoa vain syödä ajattelematta mitä kaikkea paskaa se sisältää, olla laskematta kaloreita. Mutta mä myös tiedän, etten kykenis siihen. Mä haluan jatkaa kunnes mä painan sen verran kun haluan, oon pieni ja laiha. En voi tietää kun olen siinä tilanteessa riittääkö se mulle, vai haluanko edelleen olla laihempi, pienempi ja kevyempi, mut just nyt, mä en pystyis lopettamaan. Enkä mä toisaalta edes halua.