memories sharp as daggers, pierce into the flesh of today

Tää on nyt tällästä, että postauksia tulee ehkä kerran viikossa, mutta koska mun elämässä ei paljon mitään ole ja mä yritän pitää henkilöllisyyteni aika anonyymina, niin tää kirjottaminenkin on hieman vaikeeta. Koska tavallaan silloin nää postaukset koostus vaan siitä, että mitä mä oon syönyt, miten oon failannut(jos oon), kuinka en oo liikkunut muuta kuin koulumatkat ja joskus harvoin kun käyn vaa'alla, mun painon.

Mutta. Mulla on ollu nyt tapana käydä joka perjantai vaa'alla, koska yleensä kun kävin joka arkipäivä, mua alko ahdistaa se luku maanantaina, joka oli aina ainakin puolikiloa suurempi kuin perjantaina. Tänään en kuitenkaan käynyt, jostain syystä en saanut itteeni nostamaan sitä vaakaa hyllystä. Oon kuitenkin aika varma, että se on enemmäin kuin viikko sitten. Ehkä mä kuitenkin huomenna uskaltaudun, ihan vaan siksi, että saan tietää paljonko mulla on pudonnut paino seuraavan viikon perjantaihin mennessä. Ens viikolla mä uskon liikkuvani enemmän kuin ennen, ja syömisetkin on paljon helpompi jättää välisttä, koska kalenteri on aika täyteen buukattu.

Hiihtoloman jälkeisellä viikolla mulla on koulussa lääkärintarkastus ja siellä pitäisi olla vanhemman mukana, mutta onneks mun äiti ei sinne pääse. Se sais aikavarmasti siellä tietää, että mä poltan tupakkaa ja siitä hän se riemastuis. Ja myös jos mun paino on pudonnut siitä terkkarintarkastuksesta, jollon se oli 53.2, saisin aivan varmasti jotain sanomista siitä. Jos mun paino nyt uomenna sattuis jollain hyvällä tuurilla oleman alle 53 ja siihen on aikaa kaksi viikkoa ja jos en failaa hirmu pahasti siinä ajassa, paino saattaa hyvinkin olla välillä 50-51. Onhan siinä terkkarintarkastuksen ja ton lääkärintarkastuksen välillä kuukausi, mutta mua vaan huolestuttaa se, että paasataanko siitä painon laskemisesta jotain. Saa nähdä.

Oon tajunnu tän ja viime viikon aikana, että kun mä juon kahvia mun ei tee mieli syödä. Niinä päivinä, joina en juo, mun tekee mieli syödä koko ajan. Oon yleensä tiistaisin yksin kotona illan ja juon sillon kahvia ihan kauheesti ja sillon on just sellanen olo että mä onnistun, musta tulee laiha ja kaunis. Mutta silti tuntuu, että koko ajan vaan suurenee ja suurenee.

Amor Hilton

iheartamorhilton.
rakastan ihan kaikkee siinä. sen hiukset, tyyli, meikit, tatuoinnit, reidet, kädet, vatsa, kasvot.

Yritän kirjottaa illemmalla kunnon postauksen.

it's hard to say that everything will be okay

Perjantaina aamupaino oli 53.1. Eli mä olin lihonu siinä terkkarikäynnin ja perjantain välillä, mut hyvä että se oli vähemmän kuin sillon. Perjantaina kuitenkin käytiin äitin kanssa kaupassa = 300g irtokarkkeja.

Eilen yhteensä kaks kuppia jugurttia, toinen myslin kanssa, ruisleipä, perunamuussia ja salaattia, liian monta runebergin torttua, pari karkkia, kaks ruisleipää, juissia, popcornia, pepsi maxia. Kävin illalla kuitenkin äitin ja pikkusiskopuolen kanssa lenkillä, mutta se ei paljoa hyödyttänyt ottaen huomioon sen, että söin yli 1000 kalorin edestä.

Mutta nyt mä oikeesti alan laihduttaa ja kunnolla. Sain vielä enemmän inspiraatiota Noopin before ja after kuvista, että se on mahdollista jos vaan ite haluan. En syönyt aamulla herättyäni mitään, ainoastaan lasin vettä ja lähdin suunnilleen puolentunnin lenkille. Kaksi kauhallista kanakiusausta, salaattia ja lasi maitoa ruualla. Oon vieläkin tosta ihan kauheen täynnä, niin en varmaankaan tänään syö enää mitään. Kaloreita siis ylöspäin pyöristettynä 700 (en tosiaan tiedä kuin rasvasta se ruokakerma oli + miten paljon äiti laittoi siihen päälle juustoa) ja kulutettuna noin 100.

give me a chance to be that person i wanna be

Ensimmäisellä tunnilla meillä oli tanssia, vaikkei me tanssittukaan vaan koko tunti oli akrobatiaa. Mutta kyllä mä silti uskon, että siinä jotain kulutusta tuli. Kuuma ainakin, jos ei muuta.

Koulussa ei tullut syötyä kauheasti, puolikauhallista pinaattikeittoa ja ruisleipä. Kotona en oo syönyt mitään, juonut vain kupin kahvia. Sain kuulla tässä pari päivää sitten, että kahvissa on 80% rasvaa. En oo tienny tuota, mutta koska se nopeuttaa aineenvaihduntaa, voin sitä silti juoda ja kun tosiaan juon ehkä kolme-neljä kertaa viikossa.

Mä oon ajatellut, että alkaisin harrastamaan jotain. Eniten mua kiinnostais tanssi, mutta tässä lähettyvillä ei ole mitään, eli mun täytyis mennä stadiin. Lentopallo on yksi vaihtoehto, mutta en tiiä. Sitä kuitenkin löytys ihan tästä kaupungista, jossa asun. Oon myös monta kertaa sanonu äitille, että lähettäs salille, mutta sen mielestä se on niin kallista, että ei. Hiihtolomalla meen aika varmasti kuitenkin yhden kaverin kanssa käymään kuntosalilla, jos vaan siellä ei ole kauheen kallista.

Eilen koulusta päästyäni, hieman mittailin ja ne luvut on jotain niin kauheeta. En laita niitä tänne, mutta tonne sivuun laitan, että kuinka paljon mä haluan senttejä pois. Ensimmäiseks  rinnanympäryksestä ainakin -5, vyötärönympäryksestä -10, lantionympärys ei ollut mikään kauheen suuri, eikä mua niin haittais jos se pysyiskin samanlaisena. Käsistä -7, reisistä -13, pohkeista -7. Nää kolme on ihan vaan arvioituja, mulla ei ole mitään hajua siitä, että miltä ne näyttää, mut ne nyt mielellään numeroiden perusteella. Voi olla, että jostain hieman vähemmän, jos se menee liian pieneks.

i'm a walking travesty but i'm smiling at everything

En tajua enää mistään yhtään mitään. Koulussa oon syönyt joka päivä. Kun mä nyt vihdoin oon tutustunut noihin mun luokkalaisiin, enkä oo koulussa enää niin yksin, en haluu että ne alkaa tujottamaan tai ajatteleen musta jotain sen takia etten syö. En kuitenkaan syö yhtään niin paljon, kuin ne kaksi muuta tyttöö, joilla molemmilla ei oo mitään huolta siitä että ne lihois. Niiden lautaset on aina niin täynnä, että ne tarviis kaks lautasta, mulla ei oo kun yksi peruna ja salaattia.

En tiiä painoa, enkä halua tietää. Eilen kävin vaa'alla päivällä ennen ruokaa, vaatteet päällä ja lautanen kädessä, 55.0. Haluun sen itsekurin takasin, joka mulla oli keväällä. Söin päivittäin vain näkkäriä, koulussa yhden ruualla ja kotona välipalaks yhen ja iltapalaks yhen näkkärin. Nykyään mä tungen suuhuni kaiken mitä eteeni saan. Tänäänkin koulussa ruuan, kotiin tultuani puolfaija oli keittäny makaroonia eiliselle kastikkeelle ja käski mua syömään, pakko se oli kun se siinä ite tuijotti. En kuitenkaan syönyt niin kauheesti, että tää päivä olisi mennyt pilalle. Pilalle se kuitenkin meni kun tulin psykiatrilta ja äiti päätti että käydään kahvilla, rahkapiirakka ja cocacola light.

Viikonloppuna ostin ittelleni kaksi uutta paitaa, kun ne alkaa käydä vähiin. Ne on sen verran pieniä, että ne on kiinni ihossa ja vetelen sitä koko ajan yrittäen saada siitä hieman väljemmän. Oon menossa ens viikonloppuna mun isän luokse ja siellä varmasti taas kerran tuputetaan ruokaa koko ajan. Kun on saanu yhden syömisen syötyä, naaman edessä on jo jotain muuta.

Poltin mun viimeisen tupakan tänään ja nyt ne on sit loppu. En tiiä millon saan lisää, kun tää henkilö joka mulle niitä haki, päätti yht'äkkiä rueta kuuliaiseks kansalaiseks eikä enää aio hakee alaikäsille mitään, mitä ne ei ite sais kaupasta ostettua. Enkä oikeestaan tunne ketään muuta yli 18 vuotiasta. Ja musta ei oo siihen, että menisin jonnekkin huoltoaseman pihalle kyselemään randomeilta, voiko ne käydä hakemassa mulle tupakkaa.

Hiihtoloma on viikolla 8 ja mä olen sillon 50 kg!