sunnuntai

hiding underneath the veil of broken dreams

Lihon. Lihon. Lihon. Ja lihon. Mulla on ollut ainoostaan pari osaa mun kehossa, joista oon aina oikeesti tykänny, ja ne on ollu mun sormet ja huulet. Mutta nyt mun huulet on ollu niin samperin kuivat, että ne on kauheen ruman näköset. Ja tajusin myäs, että mun sormet on paksuntuneet. Ei ne oo ennen olleet näin paksut. Mä en naksuttele niitä, eli se ei voi myöskään johtua siitä. Paksut sormet ällöttää mua, niin ittelläni kuin muillakin. Ja vielä kun ne on tälläset tyngät.

Mun typerä pikkusisko meni ja leipoi eilen mokkapaloja. Niiden ansiosta mun viikonlopun kalorisaldot hipoo taivasta. Oon vetäny niitä kauheasti, enkä oo liikkunu. Molemmat päivät oon syöny 2000 kaloria, eilenkin kaks ruokaa, mitä helvettiä?

Tänä viikonloppuna tuli MTV'ltä Paris Hilton's my new bff maratooni. Oon ennenkin sitä kyl kahtonu, mut en kaikkia jaksoja, joten katoin ne nyt putkeen. Rakastan Zuin kroppaa, sellasen kun sais niin olisin aika ilonen. Shelleyn ja Brittanyn myös, haluan samanlaiset jalat ku Shelleyllä, jotka ei kosketa toisiaan. Ja Brittanyn hiukset, kasvot. Mun hiukset on lätät ja niitä ei saa mitenkään, kasvot on liian pitkät ja leveet. Oikeesti voisin mennä näiden kanssa ikuisuuksiin, mutta jätän niiden luettelemisen jollekkin toiselle kerralle.

Teen varmaan tässä joku päivä jonkinlaisen thinspopostauksen, ei tästä muuten taida tulla mitään, tarviin oikeesti jotain motivaatioo tähän hommaan nyt.

Ei kommentteja: